Partiokari sai uuden katon ja laiturin

Viime syksynä Merikarvian Leijonat tempaisivat partiolaisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja tekivät talkoilla laiturin Partiokariin, johon rantautuminen on ollut tosi vaikeaa tuulisilla keleillä kolhimatta venettään. Samalla huomattiin partiolaisten laavun muotoisen Kelokolon katon vuotavan. Katolle tehtiin hätäpaikkaus ja samalla todettiin, että koko katto on pikimmiten uusittava.

Leijonien tarmolla mietittiin rahoitusta ja mahdollisuuksia korjata upean kauniin Kelokolon katto. Lauri Hakosalo totesi, että Arne Ritari säätiöltä on mahdollisuus hakea avustusta juuri tällaisiin kohteisiin, mutta avustus on vain osa kustannuksista. Hakijan on maksettava tai suoritettava omalla talkootyöllään suurin osa kustannuksista.

Tekijäporukalle tällainen sopi ja haettiin avustusta ja saatiin kohtuullinen osa tarpeeseen.

Sovittiin paikallisen yrityksen kanssa katon korjaus konesaumapellillä. Tämä ei toiminutkaan, kun 130 neliön katto oli notkolla ja todettiin, että se on oikaistava. Heikki Hakosalo suunnitteli katon oikaisun ja homma hirvitti suuruudellaan. 130 neliömetrin katto vaati 1400 m lautaa saareen.

Elokuussa tänä vuonna otettiin härkää sarvista ja alettiin hankkia tarvikkeita katon oikaisua varten. Vihdoin oli aika viedä puutavara saareen. Neljä pikkuvenettä kiikutteli useita kuormia ja kaikki tarvikkeet saatiin Patiokariin. Vientireissulla huomattiin, että pari vahvaa seinähirttä oli saanut vahvan homeen pintaansa ja ne olivat alkaneet pehmetä. Hirsien piti olla yli 20 cm paksuudeltaan ja yksi löytyi Kipinäkehdosta ja toinen Hakosalon Laurin autotallin takaa. VPK ja Lauri luovuttivat hirret hyvään tarkoitukseen, Kiitos.

Sovittiin Leijonien ja partiolaisten kanssa, että työt tehdään talkoilla ja uusitaan hirret sekä oikaistaan katto. Tehtiin kuudet talkoot, joissa tehtiin yhteensä 160 tuntia töitä omilla työkaluilla ja veneillä. Suurin osa Leijonista osallistui talkoisiin ja myös muutama partiolainen. Osaavissa käsissä homehirret saatiin uusittua ja katto oikaistiin. Tarvikkeista osa saatiin lahjoituksina ja osa otettiin partiolaisten hyvin suojaamasta lautakarkosta. Eivätkä leijonat selvinneet ilman omaa panostusta. Leijonien presidentti Jani Niittyniemi kannusti jatkamaan kustannuksista huolimatta.

Nyt on ammattilaisten aika laittaa konesaumapelli kaiken huipuksi Kelokoloa suojaamaan. Kelokolo on vielä sadan vuoden päästä Merikarvialaisten ihasteltavana, tällaista ei ole toista. Olen ylpeä saadessani olla tällaisen projektin vetäjänä. Partiolaisten tilat, upea rakennus, tekevät ihmiset, merimaisema. Työ sopi mainiosti Leijonien vuoden teemaan ”yhdessä nuorten kanssa”. Liitteenä on pari kuvaa talkoista syksyn kauniissa saaressa. Huomatkaa tekemisen meininki, tekijät ja meri.